Maailman toisella puolella!

Weekend in the bushes was awesome!

Hyvää tiistai huomenta! Heräsin hieman liian aikaisin (klo 8.30) kun aurinko paistoi silmään 😉 Kevät siis alkaa täällä pikku hiljaa ja säät alkaa lämpenemään! Vihdoinkin! Ja koko viikonlopun saimme nauttia aurinkoisista säistä <3

Viime viikolla ei muuten tapahtunut mitään ihmeellistä.. Perus opiskelua ja vähän lentopallon tuntisuunnitelman vääntämistä ja sen sellaista.. Keskiviikkona oli kaikkien outdoor education- kurssilaisten yhteinen luento ja saimme vähän lisä infoa, mitä ensimmäisellä kolmena päivän leirillä tapahtuu. Suunniteltiin ryhmissä vähän ruokia, mitä otetaan mukaan ja kokkaillaan leirillä. Mun telttakaverit oli Bini ja Allison (jenkki) ja olin hyvin tyytyväinen tähän päätökseen. Torstaina kävimme vähän shoppailemassa ruokaa mukaan leirille ja muutakin tavaraa tuli ostettua. Ostin mm. makuualustan (koululta vuokraaminen olis ollu kalliimpaa kuin ostaminen), ensiapupakkauksen, käsidesi, taskulamppu, muovimukin ja eväsrasian, juoksupaidan (joka pitää lämpöä)… Tällaisiin ”pikku” ostoksiin, sitä taas kului rahaa aivan liikaa! Ja 7 päivän leirille vielä joudun ostamaan luultavasti jotain tavaroita lisää.

Perjantai:

Kaikki outdoor- kursseja tekevä lähtivät siis yhdessä metsään perjantaina ja paluu oli sunnuntaina.. Luvassa oli ”outdoor education safety skills” viikonloppu!  Perjantai aamuna oli aivan liian aikainen herätys ja kello soi siis 6.00. Tarkastin ensin vielä uudestaan juna-aikataulut, jotka oli yllätys yllätys muuttuneet yön aikana ja mulle tuli siis kiire lähtö. Onneksi kaikki kamat oli pakattu illalla rinkkaan ja eväät oli myös valmiina ja ei tarvinnut kuin syödä aamupala ja juosta trammiin. Ensimmäinen junani oli taas yllättäen myöhässä, joten jouduin ottamaan ensin junan Southern crossiin, josta otin seuraavan junan Sunshineen ja siellä taas vaihto Meltoniin vievään junaan, jossa piti olla 8.30! Onneksi ei tarvitse sentään raahautua Meltoniin vuorikiipeilyn luennoille joka kerta, kuten aikaisemmat opiskelijat ovat joutuneet tekemään.! Perinteisesti saksalaiset ja minä olimme ajoissa, mutta ihan turhaan! Jouduimme odottamaan opettajaa ja osaa porukkaa kampuksella lähes tunnin, joten olisimme siis voineet myös ottaa myöhemmän junan. 😀 Mutta kun sitä oli jo kerran herännyt niin eipä sillä ollut enää väliä!

Aamulla 27 hengen porukalla meni yllättävän kauan aikaa kamojen vuokraamiseen ja pakkaamiseen ennen kuin matka kahdella minibussilla alkoi! Tapasin perjantai aamuna suomalaisen tytön Sinin, jonka tiesin olevan täällä vaihdossa myös samaan aikaan. Sini opiskelee tosin Maltan yliopistossa, joten siis olen ainut vaihtari suomalaisesta yliopistosta. En kuitenkaan kovin montaa sanaa suomea puhunu viikonloppuna, koska aina oli muitakin paikalla ja mun mielestä on epäkohteliasta sillon puhua suomea (toisin kuin saksalaisten mielestä)! On ihan hauska saada joku muu suomalainen kaveri Annan lisäksikin täältä. Ei siis sillä, että Annassa jotain vikaa olisi. 😉

Ajomatkan jälkeen meillä oli luvassa perjantaina leirin pystytys. Ensin harjoiteltiin vähän tekemään solmuja, jotta saatiin ”keittiö/olohuone” yhteisteltta pystyyn tai siis toisin sanoen pressu  roikkumaan narun päälle ja reunat pultattua maahan tukevasti. Sen jälkeen luvassa oli yhteisvessan kaivaminen. 😀 Eli siis metsään kaivettiin kuoppa, joka oli meidän vessa. Omat  jätökset piti peittää lapiolla ja siis jos lapio ei ollut merkityllä paikalla niin tiesi, että joku on jo vessassa. Huikeeta! Omat teltat pystytettiin yhteisleirin pystytyksen jälkeen. Meillä ei ollut suuria ongelmia, mutta voitte kuvitella, että kaksi japanilaista opiskelijaa olivat hieman hukassa. 😀 Oli kyllä hienoa, että japanilaiset olivat niin rohkeita, että tulivat leirille! Hatun nosto ehdottomasti heille!

Iltapäivästä luvassa oli sitten suunnistusta kompassien ja karttojen kanssa. Olin Sinin kanssa ainoat, jotka olivat suunnistaneet aikaisemmin. Yllätyin, että edes saksalaiset liikunnanopiskelijat eivät olleet suunnistaneet koskaan! Maasto oli kohtuu haastava, koska kiviä ja muita maamerkkejä ei kauheasti ollut, ja mittakaavakin oli melko haastava! Mutta onneksi valitsin parini hyvin. Thomas tai Tom oli parini ja annoin sen suunnistaa, koska se oli niin innoissaan kompassista 😀 Mutta rastit löytyi ja kukaan ei eksynyt. Tai viimeinen pari piti käydä yhdessä etsimässä, mutta ne oli vaan jäänyt ihmettelemään maisemia.

Illalla luvassa oli kokkaamista omissa ryhmissä ja meidän porukalla oli illalliseksi nuudeleita ja tonnikalaa.. NAM. 😀 Ja jälkiruuoaksi suklaa keksejä! Aurinko laskee täällä jo jokus 19.00 joten sen jälkeen on kohtuu pimeää ja ilta metsässä tuntui melko pitkältä. Ensimmäiset menivät nukkumaan jo ysin aikoihin, mutta me jäätiin vielä katsomaan tähtiä ja istuskelemaan nuotion ääreen. Ja se hiljaisuus.. Voi, että! Tajusin, että oli ollut oikeasti metsää/pusikkoa ja luontoa ikävä ja sitä hiljaisuutta. Ei tarvinnut kuunnella nukkumaan mennessä puhetta/autojen ääniä/trammien kolinaa tai muuta kaupungin mekkalaa! mmm… Ja tähdet on vaan niin kirkkaita täällä ja niitä on niin paljon ja tähdenlentoja näkee useita illassa..

Lauantai:

Lauantai aamun herätys ei ollut yhtään helpompi kuin edellisen päivän herätys. ”Silloin kun näet punaisen värin selvästi, tiedät että on aika herätä” eli noin 6.30-7.00. Meidän teltta tosin heräsi 7.30 ja silti ei oltu edes viimeisenä valmiina.. Minä nukuin pe-la yön todella huonosti, koska otin mukaan vain kesämakuupussin, jonka mukavuus raja taitaa olla +7- +15C ja yöllä lämpötila laskee ehkä +5 asteeseen. Mulla oli kyllä vilttikin makuupussin sisällä, mutta silti vilukissalla oli kylmä. Ja tein myös amatööri virheen ja laitoin liikaa vaatetta päälle ja makuupussi ei lämmennyt!

Herätys oli kuitenkin aikainenen ja aikaa telttojen ja yhteiskamojen kokoamiseen ja pakkaamiseen meni yllättävän kauan. Vihdoin saatiin kaikki kamat kasaan ja matka minibusseilla kohti seuraavaa leiripaikkaa alkoi. Matkalla kävimme vähän ostamassa ruokaa illan yhteisillallista varten ja parit kaljat myös kaikille 😉 Ja tietenkin ihan vähän myös suklaata. Matkalla nähtiin suuren suuri puu ja yleisesti luentoa ja upeita maisemia. Pysähdyttiin myös katsomaan muistomerkkejä vanhoista kultakaivoksista ja vähän myös kokkailemaan samalla.. 🙂

Iltapäivän lopuksi edessä oli vielä lyhyn reilun tunnin patikointi pienen kukkulan yli meidän leiripaikalle. Matkalla nähtiin yli metrin pituinen ruskeaselkä käärme tai joku vastaava.. Meidän jenkki tyttö melkein tallasi käärmeen päälle joten huuto oli myös melko kova 😀 Nämä käärmeet on kuulemma tosi myrkyllisiä, mutta ne ei pysty puremaan kun ohuen ihon läpi.. Mutta pelottavan näköinen se silti oli. Patikointi meni melko kevyesti ja miun kengätkään ei ees kastunu, toisin kuin osalla porukasta..

Leiripaikalle päästyä alkoi taas telttojen pystytys.. tällä kertaa pimeässä, joten taskulamppua todella tarvittiin. Osa porukasta laittoi teltat kuntoon ja osa alkoi tekemään meidän yhteisillallista. Illallisella oli kurpitsa-rukola salaattia (oikeesti uskomattoman hyvää), kengurupataa, riisiä ja currykanaa, liha-perunakeittoa sekä itsetehtyä nuotioleipää.. NAMMM.. Kaikki oli niin nälkäisiä, että ruoka katos noin 15minuutissa. 😀 Mutta oli se kyllä niin hyvää. Jälkkäriksi oli vielä makea nuorioleipä ja banaanivaniliakastiketta.. Voisin sanoa, että täydellistä. Ja kaikki tämä siis tehtiin nuoriossa ja kaasu”liesillä” padoissa ja vielä pimeässä. 😀 Ei huonompi saavutus!

Sunnuntai:

Sunnuntai aamu alkoi aikaisin kuten edellisetkin aamut.. Nukuin la-su yön hieman paremmin, koska raahasin patjani Binin viereen ja nukuin lusikassa onnellisesti siinä yöni. Ajattelin kuitenkin vuokrata seuraavalle leirille lämpimämmän makuupussin, että Bini saa nukkua yönsä rauhassa. 😀 Sunnuntai aamu oli aurinkoinen ja muutenkin säät oli lämpimät koko viikonlopun. Muuten täällä on ollut siis noin +14astetta mutta viikonloppuna oli +18 astetta päivällä kokoajan ja aurinko paistoi <3

Aamulla taas pakattiin kamat ja aikaa ei mennyt enää niin paljon. Vuorikiipeilyleirillä aikaa pakkaamiseen menee siis vielä vähemmän ja aikaa kiipeilylle jää enemmän. Sunnuntaina ohjelmassa oli kalliolta laskeutumista. Pääsimme siis vihdoin itse asiaan. Meidän leiriryhmä oli ensin vuorossa. Ensin laitettiin solmut ja muut kuntoon ennen kuin oltiin valmiita laskeutumaan alas. Kypärä päähän, valjaat päälle ja ei kun alaspäin.. Pudotus oli ehkä 15m joten ei kovin paha ja eipä sitä kukaan (paitsi yksi tyttö) ehtinyt jännittämään.

Loppu päivä meni sitten aurinkoa ottaessa ja kokkaillessa. Ruokana meidän porukalla oli gnocceja ja tomaattikastiketta.. Olimme suunnitelleet melko hyvin lounaat ja päivälliset meidän ryhmän kanssa ja ei kyllä tarvinut nälkää kärsiä. Seuraavalle leirille joutuu tosin suunnittelemaan vähän vielä lisää, koska kaikki ruuoat pitää kantaa mukana koko viikon!

Sunnuntaina ei oikeastaan muuta ihmeellistä tapahtunutkaan.. Lopuksi vähän keskusteltiin, mikä on seikkailu kenellekin ja mitä jokainen haluaisi tehdä. Pikku juttelutuokion jälkeen olikin sitten aika lähteä kohti Meltonin kampusta ja purkaa kamat koulun varastoon. Sunnuntaina ei junia pahemmin kulkenut ja jouduimme odottamaan koko porukka junaa asemalla 40min. Onneksi tuli käytyä bodypercussio kurssi viime keväänä niin pysty viihdyttää ihmisiä. 😀

Uskoisin, että tässä on teille jo liikaakin luettavaa, joten eiköhän tässä tullut jo pääasiat..

PS. Harjoittelen vielä tuon dropboxin käyttöä.. Kuhan keksin, miten voin jakaa kuvakansioita sitä kautta niin voin laittaa sinne kuvia. Nyt löydän vain vaihtoehdon, jota kautta voin jakaa yksittäisiä kuvia, mutta en koko kansioita.. Tekniikanihmelapsi kun olen! 😀

Kommentoi

Nimi (vaadittu)

Sähköpostiosoite (vaadittu, ei näytetä)

Δ

Ei kommentteja.