Sunday sunday sunday.. Finally!
Postauksia tulee nyt alkuun näköjään vähän tiheämpään tahtiin, kun kerran on aikaa ja nettiä kirjoitella. Ja pitää aluksi yrittää selittää, missä sitä oikein on. Mutta vaikeetahan se on. Ei tätä maata tai manteretta voi ees yrittää selittää sanoin, se pitää ite nähdä ja kokea. Kampalan keskustasta ei esim. ole kunnollista karttaa, koska sellasta vaan ei ole. Kampalassa on tosiaan ihan länsimaisia rakennuksia pilvenpiirtäjiä ja kauppakeskuksia, mutta toisaalta sitten vieressä on joku peltihökkeli ihan sulaassa sovussa. Ja mikä parasta täällä ei oo yhtään mäkkiä. 😀 Uganda on vauraimpia Afrikan maita (näin mulle on ainakin kerrottu), mutta onhan täällä köyhää. Yritän ottaa paljon kuvia, mutta se on hieman vaikeeta, kun kameraa ei oikein halua kaivaa esille, ettei se vaan häviäis. :/ Mutta tässä jotain pointteja ja vähän Uganda tietoa tietämättömille:
Yleistä: Ugandassa asuu n. 40miljoonaa ihmistä. HIV ja Aids on edelleen iso ongelma täällä ja reilulla 7% on kyseinen tauti. Ja hitto kai nyt on jos täällä myydään liian pieniä kortsuja! 😀 Malaria on melko yleinen kiusaus myös ja ei ole epätavallista tuntea joku, joka on kuollut kyseiseen tautiin. Köyhyys on varmasti myös ongelma ja heti kun menee Kampalan ulkopuolelle, niin maisema muuttuu aika radikaalisti ja hygienia ei ehkä ole sitä huipputasoa, joten varovainen on oltava. Kadulla myydään vaikka ja mitä ja minkä tasoista tavaraa. Kuulemma katukaupustelijat, jotka myy kaikkea krääsää autoilijoille kiellettiin. Nyt siis kaupustelijoilla pitää olla ”lisenssi”, että ne voi myydä tavaraa ja kaupustelijat on vähentyneet. Ja niin, niitä kieliä on tosiaan yli 50 (jos kukaan edes tietää kuinka monta oikeesti) ja kyseisten kielien puhuja ei kaikki ymmärrä toisiaan ja kieli aina muuttuu vähän kun menee paikasta toiseen. Virallinen kieli on englanti, jota kaikkien pitäis osata. Ja liikuntalaisille tiedoksi, että ”naksutuskieltä” ei ole olemassa Ugandassa, mutta kuulemma Etelä-Afrikassa on. 😉 Ja tosiaan suurin uskonto taitaa olla katolinen kirkko, mutta on myös paljon muita. Yleisesti porukka uskoo myös noituuteen, koska pitäähän hyvällä olla joku vastapaino eli joku Mr. Evil. 😛 Eli todella kielillä puhumisiin uskotaan tai joku paha henki voi esim mennä ihmisen sisälle ja se pitää manata pois. Ja homous.. no ulkomus on, että ihminen kääntyy homoksi ja vain pitäis ravistella ihmisestä ulos, vaikkakin ihmiset jopa täällä alkaa vähitellen ehkä ajattelee toisin, mutta en homona tulis tähän maahan. Ja oletettavasti myöskään Tarja Halonen en ole käynyt täällä, koska naiset ei kuulu politiikkaan, vaan kotiin. Vaikkakin naisia kyllä arvostetaan täällä.
Liikenne: Kadut on todella kapeita ja Kampalassa ruuhka on aamuisin 6-9 välillä ja alkaa uudelleen 16-19. Siinä menee sulaassa sovussa kaikenlaiset autot ja lähes kaikissa autoissa on pari lommoa. 😀 Mopot eli bodabodat sitten puikkelehtii autojen seassa ja näillä mopoilla pääsee nopeammin paikasta toiseen ja kaikki käyttää niitä myös me. Kaupunki yritti kieltää mopot kaduilla, mutta eihän se vaan onnistu, kun kaikki käyttää niitä. Yleensä kuljetaan taxilla, jotka näyttää minibusseilta ja koskaa ei saa mennä tyhjään taxiin, ettei vaan joudu vaikeuksiin. Ja tiet on hyvin kapeita ja liikennevalojahan täällä ei oikein ole. Tien ylittäminen on aina yks sydämen tykytyksiä aiheuttava operaatio. Eli ylitä tie vain paikallisten kanssa, jos mahdollista. 😀
Koulu: On yksityisiä ja valtion omistamia kouluja. Koululaisilla on koulupuvut, kuten briteissäkin. Koulussa opiskellaan alusta asti englanniksi, mutta totta kai pienimmille puhutaan myös paikallista kieltä, mikä se kussakin paikassa on. Mutta kouluista voin kertoa lisää ens viikolla. Sen tiedän, että monet oppilaat asuu kouluilla oli ne yksityisiä tai valtion omistamia. Aamupalaksi on AINA mannapuuron tapainen puuro ja lounaaksi riisiä ja papuja. Tunnit kestää 60min ja aamupala ja lounastauko on ainoat tauot päivän aikana eli näillä ei ole välitunteja vaan ruokatunnit. Koulu voi olla vaan yksi rakennus, joka jaetaan verhoilla osiin, joten kuulet kaiken, mitä muualla puhutaan. Yleisesti oppilaat on todella motivoituneita (paitsi rikkaimmissa yksityiskouluissa) ja innoissaan koulunkäynnistä. Ja koulupäivät on yleensä 8-16 kaikilla lapsilla. Ruoka: En ole vielä oikein päässyt perille ugandalaisesta ruoasta. Tähän asti Edit eli Marielan tädin sukulainen on tehnyt meille kaikkea herkullista ja ihan tavallista ruokaa (kanaa, lihaa,pastaa,riisiä..), joten siis mua hemmotellaan täällä toden teolla, mutta onneksi oikea todellisuus alkaa tänään. 🙂
Ihmiset: Kaikki oli huolissaan, että miten mulle käy valkoisena tyttönä täällä. Mutta en oo kokenut, että miehet tai naiset katsois mua mitenkään oudosti. Aina jos ollaan kysytty apua, niin ollaan sitä saatu. Kaikki ei-afrikkalaiset on musunguja ja toisinaan meiltä pyydetään omat hinnat taxissa, mutta yleensä kuljetaan aina aiesec porukan kanssa, joten ne aina puhuu meille hinnat etukäteen. Ja kaikki erityisesti aiesecin porukka on ollu todella mukavia ja ystävällisiä. Ja tietenkin meidän oma tutor Herbert on aivan mahtava ja kohtelee meitä kun kukkaa kämmenellä. Toki ymmärrän, että tähän asti oon tutustunut oletettavasti ugandan rikkaimpiin kaupunkilaisiin. Mutta en koe, että kukaan olis halunnu hyötyä musta ainahan turisteilla on omat hinnat. Eikä olo ole mitenkään turvaton, joka tietysti johtuu myös siitä, että ollaan liikuttu useimmiten paikallisten kanssa.
Sää: Vuoden aikana on kaksi sadekautta.. Ja niistä toinen on nyt menossa ja on muistaakseni loka-marraskuussa ja toinen joskus Suomen keväällä. Lämpötila tällä hetkellä +20C ulkona ja sataa. Päivän alin +17 ja päivän ylin +27 ja ehkä joka toinen päivä sataa. Ja ilma on todella kostea ja kaikki vaatteet on nihkeen kosteita yööök.. Mikään ei oikein kuivu ellei sitä polta auringossa. Onneksi Costa Rican sadekausi reissun jälkeen osasin pakata fiksusti (tosin niitä siistejä vaatteita olis tietysti voinu ottaa enemmänkin mukaan).
Mutta nyt meen valmistautumaan muuttoon. 🙂