Maanantai ei olekaan niin paha päivä :)
Maanantai aamu oli ihan tavallinen.. 🙂 Syötiin vähän aamupalaa ja juotiin kahvia. Odotettiin, että välitystoimisto aukeaa, että voidaan soittaa kämpästä, jota käytiin katsomassa perjantain. Me niin halutaan se kämppä, mutta välittäjä nainen sanoi, että myös joku muu oli jättänyt hakemuksen, joten meidän pitäisi täyttää hakemukset mahdollisimman nopeesti.. Täyteltiin paperit aamulla ja skannattiin kaikki tarvittavat paperit (passa, ajokortti, OSHC..) eteenpäin. Välittäjä kuitenkin sanoi, että joudutaan odottamaan tiistaihin vastausta, koska hänellä on kiireinen päivä. Hitto! Ei auta kun odottaa (joka ei ehkä oo niitä miun vahvuuksia)..
Papereiden täyttelyn jälkeen lähdettiin Annan kanssa puistoon vähän kuntoilemaan. Näytettiin varmasti fiksuilta, kun molemmat teki omia juttuja kuulokkeet korvilla. Yhdessä urheilua, yksin.. Tai pääsin/jouduin osallistumaan Annan treeniohjelmaan taakkana.. 😀 Eli siis tämä hullu nainen kanteli mua ympäri nurmikkoa.. 😀 Tärkeä rooli se sekin tietysti on. Mie yritin vähän pitää liikkuvuuttani yllä ja tein jotain liikkuvuusjuttuja ja lihaskuntoa.. Tosin yksin treenaaminen on todella tylsää, joten suurin osa ajasta taisi mennä ihmettelyyn, mutta ei se mitään. Ihmettelin taas sitä puistoaluetta, joka on vaan niin iso. 😀 Oon kun pieni lapsi, joka ihmettelee kaikkea täällä. Toistaiseksi.
Lenkkeilyn jälkeen luvassa oli ruokailua. Eilen viimeistään tuli huomattua, että keittiömme on vähän liian pieni kolmelle tytölle, jotka haluaa tietenkin tehdä ruokaa samaan aikaan. 😀 Luovutin tosin melko nopeesti ja annoin tyttöjen tehdä ensin ruokaa. Ruuan jälkeen jotenkin vaan simahdin, enkä tainnut olla ainut. Tunnin unien jälkeen säpsähdin ylös ja huomasin, että myös ainakin Anna oli simahtanut yhtä onnellisena maha täynnä kun minäkin. Päätettiin, että pakko on herätä, koska muuten koko ilta menee vaan ohi. Lähdettiin siis kahville keskustaan.
Keskustassa on sellaisia ”laneways” katuja, jotka on kapeita katuja, jotka on täynnä ihania pikku kahviloita ja ravintoloita. Löydettiin yksi kiva pikku kahvila, jossa tuoksui ihanalle. Joillekin mausteille ja tuoksukynttilöille ja tunnelta oli rento ja kotoisa. Tuli jotenkin mieleen Joulu! 🙂 Juotiin ensin kahvit, mutta oli niin paljon puhuttavaa, että alko tulla jo nälkä. Päätettiin siis syödä samassa paikassa ihan vaan uuden viikon kunniaksi. 🙂 Otin pitsan, joka oli hyvää.. Kello olikin jo lähemmäs yhdeksän illalla, joten lähdettiin kohtia kotia. En ymmärrä mihin se aika täällä vain häviää..! Luulen, että miulla on 7 tuntia vähemmin vuorokaudessa käytettävissä aikaeron takia.. Sen täytyy olla niin. 😀
Mutta nyt vain odottamaan soittoa siitä kämpästä!