I had fun in my tutorials!!! :)
Oikein aurinkoista kevättä kaikille!
Täällä alkaa kylmä talvi kääntymään kevääksi ja aurinko on paistanut viikon putkeen. Lämpötila tosin ei vielä ihan ole Suomen lukemissa, mutta kuitenkin sellaiset 16-20 C lämmintä.. Kyllä siis kelpaa! Neiti Liiri on siis taas löytänyt hymynsä ja näyttää naurettavalta, koska hymyilee 24/7! 😀
Maanantai & Tiistai:
Tämä viikko on ollut aivan huikea ja on ollut todella hauskaa. Maanantaina kävin taas vähän bodybalancessa ja salilla. Illalla kävin Binin kanssa kahvilla ja siinä se päivä hujahti yllättäen. Tiistaina luvassa oli team sportin luento ja lentopallon suunnittelua. Jouduttiin siis vaihtamaan koko suunnitelma Danielin (aussi poika ja opetusparini) kanssa koska meillä’ olikin vaan yksi verkko neljän verkon sijaan käytössä. Mutta eipä se kovin hankalaa ollut 🙂 Tiiastaina oli myös voimistelun tunti ja jotenkin kummasti meidän tutoriaalilla oli todella rento meiniki. Aiheena oli cheerleading ja meitä oli opettamassa oikea koulutettu valmentaja. Tämä tyttö oli melkoisen tiukka ja tunnilla oikeesti tehtiin kokoajan eikä vain istuskeltu. Pääsin yllättäen heiteltäväksi ja sain onneksi neljä pisintä (tässä tapauksessa myös vahvinta) poikaa nostamaan mua, joten oli turvallinen olo. Ensin pojat nosti mut seisomaan navan korkeudelle, mutta seuraavaksi pitikin nousta seisomaan jo rinnan korkeudelle. Mua tehtävä oli vaan nousta seisomaan kyykystä samalla kun pojat nostaa mua. Ekalla kerralla kuitenkin hannasin ja en uskaltanut noussa seisomaan tarpeeksi nopeesti, jonka takia siis tipahdin ala. Takana seisova spotterini kuitenkin otti mut kopiksi ja ei sattunu mitään.. Tai vähän polvi kolahti selkärankaan, mutta ei muuta. Huomasin, että eihän tässä mitään hätää ole, kun pojat ottaa mut kiinni niin seuraavalla kerralla nosto jo onnistukin. Oli kyllä huippua. 😀 Kengät jalassa tosin olis varmaan ollu pikkasen helpompaa tasapainotella ilmassa. Kokeiltiin yhdellä jalallakin seisomista, joka oli kyllä ihan hullua. Pitää kyllä arvostaa cheeppareita, joita nostellaan suorille käsille ilmaan! Tääkin oli jo tarpeeks pelottavaa. 😀
Loppu tunnista tehtiin vielä vähän akrobatia juttuja ja lisää ”läskikasoja” oli tiedossa. 😀 Yritin tehdä yhden Trentin kanssa lentokone akrobatia tasapainoa, mutta jotenkin kummasti romahdin sieltä tämän pojan päälle. 😀 Eli siis läheisiä tunnelmia ollu voimistelussa täällä viikolla. Kerroin myös joskus aikaisemmin, että meidän voimistelu numero muodostuu kokeesta (joka on ensi tiistaina) ja siitä voimistelu ohjelmasta, joka tehdään ryhmissä. Mun ryhmässä on tämä Trent, Maree (joka on siis vahtari tutorini Zacin entinen tyttöystävä) ja yksi tyttö ja poika. Pieni ongelma on, että minä ja Trent olemme ainoat jotka osaa tehdä mitään, kun taas näille kolmelle muulle kuperkeikkakin on jo liian vaikea liike! Meillä on tiistaina palaveri ja 2h aikaa suunnitella tämä ohjelma.. Saa nähdä mitä siitä tulee.. Biisi on ainut joka on valittu.. Ja se on tämä 😀
httpv://www.youtube.com/watch?v=XAYhNHhxN0A
Keskiviikko:
Keskiviikkona oli siis vuorossa elämäni ensimmäinen opetus englanniksi. En kuitenkaan edes jännittänyt tätä tuntia, koska tunti piti opettaa TGFU=Teaching games for understanding tyylillä eli me ei saatu opettaa taitoja tai ne ei ollut pääasia vaan pelkästään peliälyä. Kaikki harjotteet piti olla pelejä, joiden jälkeen sitten kysytään peliälyä kehittäviä kysymyksiä oppilailta.. Tää oli oikeesti hyvin hyödyllinen kokemus miulle, koska oli pakko luopua perinteisestä harjotustyyli opettamisesta. Lentopallo tosin oli melko vaikee aihe opettaa pelkkiä pelejä pelaten. Oli myös todella hauska huomata, että kuten voimistelussa niin myös joukkueurheilussakin ilmapiiri tunnilla oli vaan yhtäkkiä todella rento. En usko, että mun opetus oli syynä tähän 😀 vaan kyllä se tais johtua jostakin muusta. Yhtäkkiä kaikki heitti läppää tunnilla ja oli huikee opettaa, kun ilmapiiri oli nin rento. Palautteeksi sain, että olen löytänyt jo selvästi oman tyylini opettaa. Ja olen kuulemma hyvin ”kaverillinen” ja kasvatuksellinen opettaja, joka osaa käyttää huumoria opettaessa ja hymyilee myös paljon. 😀 Kysymyksien jälkeen voisi kuulemma vaan vähän odottaa kauemmin.. Kyllä se vastaus sieltä tulee, kun kysyy useemman kerran ja odottaa.
Nyt alan jo pikku hiljaa oppimaan oikeasti tätä NO WORRIES asennetta! Rakastan tätä ilmapiiriä.! Eihän siihen kuole jos juna on myöhässä tai kahvi kaatuu syliin.. No worries.. Sieltä tulee kyllä uusi juna ja vaatteetkin voi pessä! 🙂
Keskiviikon tutoriaalien jälkeen olin sopinut näkeväni Sabrinan. Toinen Sabrina tai siis Bini lähti työhaastatteluun ja me lähdettiin St Kildaan, jossa molemmat tytöt asuvat. Ensin kävin Sabrinan kämpillä juomassa vähän kahvia. Sabrina asuu rivitaloasunnossa jonkun aussi naisen kanssa ja kämppä oli mun mielestä oikein kodikas. Ongelmana oli vaan, että toinen talo on oikeesti metrin päässä ja ikkunasta näkyy betoni seinää ja luonnonvaloa ei paljon näkynyt. Kahvitteluiden jälkeen lähdettiin St Kildan rannalle, jossa Bini oli jo löhöilemässä. Ei siis vielä ihan bikineissä tarkene, mutta t-paidassa/pitkähihaisessa tarkenee hyvin. Rannalta lähdettiin kaljalle/kahville pubiin, jossa Binin kämppis oli töissä.. Tästä sitten jokainen lähti kotiin.. Mutta vain hetkeksi 😉
Pääsin siis kotiin ja Bini jo soitti, että hänen vanha kaveri Sebastian pyysi meitä kaljalle. Sebastian muutti tänne muutama viikko sitten ja se oli menossa kämppistensä kanssa kaljalle. En jaksanut katella omaa ranskalaista kämppistäni, joka TAAS huokaili kotona ja halusi opiskella, kuten aina! Lähdin siis keskustaan juomaan vähän lisää kaljaa. 😀 Tapasin Sebastianin aussi kämppikset ja pari heidän kurssikaveria (yllättäen saksalaisia).. Voisin sanoa, että pojat oli lähes yhtä kohteliaita kuin -05 vuosikurssin liikunnan pojat! Oli siis hauskaa ja aika taas meni liian nopeesti. Pojat pyysi meidät myös grillibileisiin lauantaina heidän kämpille.. Wuhuu! 🙂
Joten siis ihan hauska alkuviikko oli! 🙂 Kevät kevät kevät! Jota seuraa kesä kesä kesä. 😉 Mites teillä siellä Suomessa? 😛
Loving Australia and Melbourne! <3